Tietoisku

Aiemmissa teksteissä ollaankin muutama sana kerrottu Australian terveydenhuollosta ja koulutusjärjestelmästä, mutta ajattelin nyt hieman tarkentaa asioita. Erityisesti oman opiskelualan kannalta tärkeitä asioita olen selvittänyt. Välillä on itekkin sekasin, että miten nämä järjestelmät täällä menee, mutta nyt alkaa päässä jo olla selkeämpi kuva kuin mitä oli alussa.

Tässä maassa jos sinun pitää päästä lääkäriin, niin täytyy mennä yksityiselle tai sitten suoraan sairaalaan. Eli jos on jokin pienempi vamma, joka ei vaadi välitöntä hoitoa mennään yksityiselle. Täällä ei siis ole kunnallisia terveyskeskuksia vaan lähes aina mennään yksityiselle. Yksityinen lääkäri saa itse päättää paljonko velottaa asiakkaalta, mutta valtio maksaa yleensä osan laskusta. Kuulostaa siis vähän samalta kuin Suomessa KELA korvaus. Mutta jos joutuu suoraan sairaalaan jonkin vaivan takia, niin hoito on ilmaista.
Sitten esimerkiksi, jos tarvitsee polvileikkausta, niin täytyy itse päättää meneekö kunnalliseen vai yksityiseen sairaalaan. Kunnallisessa sairaalassa on pitkä jonotusajat, mutta hoito on ilmaista. Yksityisellä taas pääset leikkaukseen nopeammin, mutta se on taas kalliimpaa. Kuitenkin tästä polvileikkauksestakin valtio maksaa osan summasta, jos päättää yksityseen sairaalaan mennä.
Täällä on kuitenkin vielä joitain spesialisti lääkäreitä, joiden luona käynnistä ei saa valtiolta tukea.
Tämä järjestö, joka maksaa osan lääkärikuluista on nimeltään Medicare. Pienituloiset, kuten opiskelijat ja eläkeläiset saavat Health Card:in, jota näyttämällä Medicare maksaa yleensä koko lääkärilaskun.
Fysioterapiaan, hammaslääkäriin ja muihin tällaisiin terveydenhuoltoon liittyviin palveluihin ei saa valtiolta mitään tukea. Poikkeuksena fysioterapian saralta on vakavasti sairaat tai loukkaantuneet ihmiset, jotka saavat 5 ilmaista fysioterapia kertaa vuodessa. Näihin vakaviin sairauksiin luokitellaan esim. halvaus ja parkinsonin tauti. Muut voivat saada tukea fysioterapiaan ja muihin terveydenhuoltoon liittyviin kustannuksiin ainoastaan, jos on sellainen vakuutus, joka kattaa nämä käynnit. Monimutkaista sanon minä.

Sitten koulutuksesta hieman. Täällä Australiassa haetaan High Schoolista todistuksen perusteella yliopistoon. Jokaisella koulutusalalla on tietty taso, jonka ne vaativat opiskelijoilta, jotta opiskelemaan pääsee. Tätä "tasoa" kutsutaan o.p:ksi eli overall position. Tämä o.p. asteikko on 1-25. Ykkönen on paras ja 25 huonoin. Esimerkiksi fysioterapeutiksi haluavan täytyy olla o.p. tasolla 2. Eli lyhyesti, fysioterapeutit täällä ovat olleet koulussa melko hyviä. Kuitenkin, jos o.p. taso ei riitä siihen alalle mille haluaa, niin voi kuitenkin käydä esim. vuoden ajan jotain muuta koulua ja pyrkiä myöhemmin uudestaan ja silloin ei enää katsota o.p. tasoa. Täyttä varmuutta minä en saanut siitä millä perusteella sitten kouluun valitaan, jos ei o.p. pisteitä ensimmäisen kerran jälkeen katsota.

Yliopisto-opinnot maksaa Australiassa aika paljon, esimerkiksi fysioterapeuttikoulu maksaa n. 8000 dollaria vuodessa. Kuitenkin kouluihin voi pyrkiä pienituloisempikin, sillä koulumaksut voi maksaa myös vasta valmistumisen jälkeen. Jos maksua ei ole varaa maksaa koulun aikana, niin koulumaksut lähtevät automaattisesti maksuun palkasta siinä vaiheessa, kun palkka ylittää tietyn rajan vuodessa. Eli tietty summa lähtee palkasta suoraan ikään kuin verona. Kuitenkin jos palkka ei ylitä tätä tiettyä summaa, niin maksuja ei lähde palkasta suoraan vaan se pitää sitten itse huolehtia. Mitään aikarajaa ei kuitenkaan ilmeisesti ole, milloin koulumaksu pitäisi viimeistään maksaa.
Itsellä ainakin oli aiemmin sellainen kuva, että jos koulut maksavat paljon, että täytyy olla rikkaasta perheestä, jotta voi opiskella sitä mitä haluaa. Näin ei kuitenkaan onneksi ole, vaan kuka tahansa voi käydä minkä tahansa koulun.

-Sanna-